Nummela

Nummela

Nummela

Estas calles de la ciudad, villas y jardinesNämä kadut kaupungin, huvilat ja puutarhat
Paseo al perro y recuerdo los mejores añosKävelytän koiraa ja mieleen palaa vuodet parhaimmat
De ese canal solíamos robar bicicletasTuosta ojasta me silloin fillareita naarattiin
Después de una apuesta donde se pesaba la locuraJälkeen vedonlyönnin jossa jälleen hulluus punnittiin

En la escuela entre amigos nos dividían las chicasKoulussa kavereiden kesken me tytöt jaettiin
Gritaban en los recreos cuando las perseguíamosNe kiljui välitunneilla kun niitä takaa ajettiin
Y cuando la banda de mi viejo tocaba, los llevaba a todos a verJa kun faijan bändi soitti vein kaikki katsomaan
Escuchando sentí la llamada - tenía que tocarKuunnellessain tunsin poltteen - mun piti päästä soittamaan

Tengo que caminar asíMun täytyy kävellä näin
Tengo que caminar asíMun täytyy kävellä näin
Cuando algo despierta dentro de míKun jotain herää sisälläin

Tenía doce años cuando nos mudamos al campoMinä olin kahdentoista kun me maalle muutettiin
Y solo un año mayor vi enterrar a mi viejoJa vain vuotta vanhempana katsoin kun faijaa haudattiin
A mamá le quedaron cuatro hijos, una nueva casa con deudasMutsille jäi neljä lasta, uusi talo velkoineen
Pero de alguna manera lo superó - la vida comenzó de nuevoMutta jotenkin se selvis - elämä alkoi uudelleen

Entonces con amigos tomamos este parqueMe silloin kavereiden kanssa tämä puisto vallattiin
Nuestras motos iban a doscientos, caminábamos por ese puenteMeidän mopot kulki kahtasataa, tuon sillan kaiteilla käveltiin
Y sabíamos cómo apagar las luces de la calle del puebloJa me tiedettiin miten koko kylän katuvalot sai sammumaan
Comencé a escribir canciones, trataban sobre la muerteAloin kirjoitella lauluja, ne käsittelivät kuolemaa

Tengo que caminar asíMun täytyy kävellä näin
Tengo que caminar asíMun täytyy kävellä näin
Cuando algo despierta dentro de míKun jotain herää sisälläin

Encontré a la mujer de mi vida y nos mudamos juntosLöysin elämäni naisen ja me yhteen muutettiin
Tenía veinticinco cuando dije: 'Por favor, ¿nos casamos?'Olin kakskytviis kun sanoin: "Please, eikö mentäis naimisiin?"
Ahora tenemos una casa, mi esposa enseña para vivirNyt meil on omakotitalo, vaimo työkseen opettaa
Yo duermo de día y vigilo de noche - estas canciones hay que escribirlasMinä nukun päivät ja valvon yöt - nää biisit pitää kirjoittaa

A veces tarde con el perro subimos a la colinaKoiran kanssa joskus myöhään harjulle me kiivetään
Y desde allí observamos Nummela dormidaJa sieltä käsin katsellaan nukkuvaa Nummelaa
Y pienso que todo está en su lugarJa mä kelaan että kaikki taitaa olla kohdallaan
Creo que pertenezco aquí...Mä taidan kuulua tänne...

Tengo que caminar asíMun täytyy kävellä näin
Tengo que caminar asíMun täytyy kävellä näin
Cuando algo despierta dentro de míKun jotain herää sisälläin