Nerokasta Ikävää

Nostalgia Genial

Nerokasta Ikävää

Nostalgia GenialNerokasta Ikävää

La voz desaparece de nuevo, como se fue el clima veraniegoÄäni taas häviää , niin kuin lähti kesäsää
Esto es de nuevo esa nostalgia genialTää on taas tätä nerokasta ikävää
Sorbo té helado buscando algo sensatoJääteetä lipittää etsiskellen järkevää
Una melodía para colorear lo visible en la oscuridadSävelmää värittämään näkyvää pimeään

Las estrellas están cansadas, ojalá viniera el clima invernalTähtiä väsyttää , tulis edes talvisää
Que este maldito clima comience a calentarseAlkais se saatanan keli jo lämpeemään
Veo mi reflejo, se distorsiona hacia la izquierdaPeilikuvan nään , se vasemmalle vääristää
El dolor de cabeza cede, cuando el objetivo se vislumbraPäänsärky hellittää , päämäärä kun häämöttää

Cosecho granos de nieveNiitän viljan lumen jään
Vendiendo la cosecha de una mente heladaMyytävänä sato huurtuneen mielen
Muéstrenme a los espíritus del climaNäyttäkää mulle haltijat sään
Los derretiré y lentamente los absorberéHeidät sulatan ja hitaasti nielen

Subo la colina para liar un cigarrilloMäen päälle kiipeän sätkää käärimään
Dejo rastros pero algo no cuadra aquíJälkiä jää mutta jokin tässä mättää
Que mi corazón comience a palpitar, o al menos algo de emociónAlkais sydän läpättään , tai ees jotain värinää
Aquí hace frío, regreso al calorTäällä on kylmä , takaisin lämpimään

Otra vez las voces desaparecen, hambre, cansancioTaas äänet häviää , nälättää , väsyttää
Esto es de nuevo esa nostalgia genialTää on taas tätä nerokasta ikävää
Mirando mi rostro y la televisión en la camaSärvintä ja sänkyyn tuijottamaan TV:tä
Un cuarto de año hasta el verano, vete ya inviernoVarttivuosi kesään , lähde nyt jo talvisää

Cosecho granos de nieve...Niitän viljan lumen jään...