Sulka

Pluma

Sulka

Eksyivät he kerran meren rantaanEksyivät he kerran meren rantaan
Lähtiessään kävelylleLähtiessään kävelylle
Kallioilta nousi lintuparviKallioilta nousi lintuparvi
Alto sobre la islaKorkealle luodon ylle

Pronto el viento les lanzóPian tuuli heitti heille
Como burlándoseKuin pilkaten
Desde el cielo una pluma de pájaroTaivaalta linnunsulan
DesprendidaIrronneen

Estaban ellos dos en el muelleSeisoivat he kaksin laiturilla
Bajo una pequeña linterna de tormentaPienen myrskylyhdyn alla
Sellaron su eterno y único amorIkuisen ja ainoon rakkautensa
Con un besoSinetöivät suudelmalla

Esa eternidad como un instanteTuo ikuisuus kuin hetki
Se fueSe meni

Una pluma que recogió del sueloSulkaa jonka maasta poimi
Guarda bajo su almohadaPitää tyynynsä alla
Los días lleva en su bolsilloPäivät kantaa taskussansa
Junto al corazónSydämen vierustalla
Una pluma que recogió del sueloSulkaa jonka maasta poimi
Cuida recordandoHoivaa muistelemalla
Caminando solo en su tristezaYksin kulkee suruissansa
Viviendo soñandoElää uneksimalla

Los pájaros no conocen el amorLinnut eivät tunne rakkautta
Promesas, traicionesLupausta, petturuutta
Los pájaros no sienten la pasión de la esperanzaLinnut eivät toivon vimmaa tunne
Alegría o amarguraIloa tai katkeruutta

Entonces, ¿por qué el ser humanoSiis miksi ihmisen saa
Se sumerge en lágrimasSe kyyneliin
Cuando ve una pluma caídaKun sulkaa pudonnutta
Él miraHän katsoo

Quizás pueda reconfortar un pocoKai se voi paidan alla
Bajo la camisaVähän lohduttaa
Y ayudar a llevar un pocoJa surun taakkaa auttaa
La carga de la tristezaHiukan kantamaan