Muinaiset

Antiguos

Muinaiset

El camino familiar lleva a los perdidos con ellosPolku jostain tuttu vie eksyneet mukanaan
Árboles caídos en el borde del bosque, pasos que guíanKaatuneet puut metsän reunaan askeleet johdattavat
Aquí todavía resuena la canción de esos antiguos poderesTällä vielä kaikuu laulu niiden muinaisten voimien
Cuyas lágrimas reflejan la noche sin estrellas que ha visto el finJoiden kyyneleistä heijastuu lopun nähnyt tähdetön yö
Seguramente las hojas en el suelo se pudren recordando algoVarmasti lehdet maassa mätänevät jotain muistavat
Quizás escucharon cuando los heraldos de la destrucción pasaron por aquíEhkä kuulivat kun tuhon airuet tästä ohi ratsastivat
Lejos de la guerra y el hambreKaukana sodasta ja nälästä
Lejos del mundo que se incendióKaukana maailmasta joka syttyi tuleen
Debemos quedarnos aquí, somos tan pocosOn tänne jäätävä, meitä on niin vähän
Confiar en los dioses, tal vez sobrevivamos un poco másLuotettava jumaliin, ehkä hetken vielä selviämme
Obtenemos un lugar para dormir junto a los troncos, con un cobertor de hojasSaamme yösijan viereltä kantojen, lehvistä peiton
Es inútil temer al agua que fluyeOn turha pelätä virtaavaa vettä
Aquí no cae ceniza del cieloEi täällä taivaalta sada tuhkaa
Si no te conoces en la oscuridadJos et tunne itseäsi pimeässä
No sabes lo que escuchas en el silencioEt tiedä mitä kuulet hiljaisuudessa
Las sabidurías eternas pasan de boca en bocaSuusta suuhun kulkevat ikiaikaiset viisaudet
Palabras de años antes de nuestro nacimientoSanat vuosilta ennen syntymäämme
Sabíamos todo eso pero no entendíamosKaiken sen tiesimme vaan emme ymmärtäneet
Cuando miles de ojos nos miran fijamenteKun tuhannet silmät meitä tuijottavat
Nuestras cabezas se vuelven hacia ellosNiiden suuntaan kääntyvät päämme
¡Enfrenten a los antiguos!Kohdatkaa muinaiset!
Antiguo poder que desgarra las creaciones de los humanosMuinainen mahti, joka repii luomukset ihmisten
Y renace una vez másJa syntyy itse uudelleen
Cuando el cielo se abre y riega la tierraKun taivas aukenee ja kastelee maan
Cada árbol se arraiga en la piedraJuurtuu kiveen puu jokainen
Así caen los muros de las fortalezasNiin kaatuvat seinät linnoitusten
Como vidrios se rompen los muros de la iraKuin lasi pirstoutuvat vihan muurit
Las máquinas se oxidan ante el paso del tiempoRuostuvat koneet ajan edestämme päättyneen
Los barcos olvidados se hunden en el fondoJäävät pohjaan laivat unohtuneet
Y nuestras huellas se lavan en aguas limpiasJa jälkemme huuhtoutuvat puhtaaseen veteen
En un instante se borran miles de añosHetkessä pyyhkiytyvät vuodet tuhannet
Los escritos sagrados regresan a la tierraPalaavat maahan pyhät kirjoitukset
¡Enfrenten a los antiguos!Kohdatkaa muinaiset!
¡Enfrenten al nuevo mundo!Kohdatkaa uusi maailma!