Luopion Veri

Sangre del Traidor

Luopion Veri

La luz dorada del sol se desvanece en la oscuridad,Auringon kullanhohde hiipuu pimeyteen,
el fin del conquistador traidor se acerca.petollisen valloittajan loppu lähenee.
El pueblo de los bosques neblinosos se prepara para el ataque,Usvaisten metsien kansa valmistautuu hyökkäykseen,
luchando por la fe de sus ancestros.isiensä uskon puolesta se taistelee.

Cuando la luz desaparece, ellos marchan hacia adelanteKun valo katoaa he esiin marssivat
y pronto las espadas de hierro danzan en el aire.ja miekat rautaiset pian ilmassa tanssivat.
Nadie queda con vida, ellos destruyen todo.Ei henkiin kukaan jää, he kaiken tuhoaa.
El martillo en sus manos, la cruz cae al suelo.On vasara heill' kaulalla, risti ruohikkoon putoaa.

Que comience la masacre...Teurastus alkakoon...
Muerte al traidor...Kuoloon luopion...

La sangre del enemigo fluye hacia el mango de la espadaVihollisen veri virtaa miekan kahvalle
mientras la hoja sedienta se sumerge profundamente.kun terä sitä janoten jo syöksyy syvälle.

Hijos del profeta,Profeetan lapset,
su destino está escrito en las hojas de nuestras espadas.kohtalonne on kirjoitettu miekkojemme teriin.
Han habitado nuestras tierras por demasiado tiempo.Liian kauan olette maitamme asuttaneet.

No necesitamos a su salvador,Emme tarvitse vapahtajaanne,
ni a su mentira blanca.emme valkoista valhettanne.
No pueden liberar lo incontrolable.Kahlitsematonta ette voi vapauttaa.

La naturaleza es nuestra madre,Luonto on äitimme,
en su regazo está nuestro altar.hänen povellaan alttarimme.
Nuestro santuario habita en todas partes alrededor.Pyhimpämme kaikkialla ympärillä asustaa.

Las nieves brillan, los ríos rugen.Hanget säihkyvät, kosket kuohuvat.
Ellos son nuestros dioses,Ne jumalamme ovat,
no entregaremos lo nuestro.omaamme emme anna pois.

Habían llegado al norte,Pohjoiseen olitte saapuva,
vienen de lejoskaukaa tulitte
y allí tendrán que regresar una vez más.ja sinne joudutte vielä kerran palaamaan.

Pues de nuevo nuestras lanzasSillä jälleen keihäämme
buscarán la sangre de los traidores.saalistavat luopioiden verta.

Muerte a las ovejas que robaron nuestra fe,Kuolema lampaille jotka riistivät uskomme,
abandonen el Norte o enfrenten nuestra venganza.Pohjolasta poistukaa tai kohdatkaa kostomme.
Su dios es un ser extraño para nosotros,On jumalanne meille vieras olento,
que se pierda en la eternidad, que sienta nuestro odio.se ikuisuuksiin kadotkoon, vihamme tuntekoon.

Pronto se suplicará por misericordia, sin salvación a la vista.Pian armoa jo anotaan, ei pelastusta näy.
Se camina hacia la oscuridad del bosque, el camino lleva al filo del hacha.Metsän piiloon samotaan, tie kirveen terään käy.
La batalla está casi ganada, el amanecer se acerca,On taistelu koht' voitettu, jo aamu sarastaa,
nuestros guerreros cabalgarán hacia el inframundo.pian soturimme ratsastaa kohti Tuonelaa.

Hacia el inframundo...Kohti Tuonelaa...
El conquistador desaparece...Valloittaja katoaa...

La sangre del enemigo fluye hacia el mango de la espadaVihollisen veri virtaa miekan kahvalle
mientras la hoja sedienta se sumerge profundamente.kun terä sitä janoten jo syöksyy syvälle.

Derramen sangre... muerte...Verta vuodattakaa... kuolemaa...
El hierro resuena... dolor...Rauta kalskahtaa... tuskaa...
Maten... siembren la destrucción...Tappakaa... kylväkää tuhoa...
Las hojas danzan... sedientas de sangre...Terät tanssikaa... verta janoten...