Löysäläisen laulu

Mies olen kirjaton karjaton aivan
kun otti se omaksi sen viimeisen vaivan

Suuri Sampo sittenkin
saatiin toimimaan
nyt lähti pojatkin Aatamin
taas naapurin omenia poimimaan

Jäi lehtiin haalistuviin
sanat joiden päälle puhuttiin
Nyt rakastun kiiltokuviin
joiden kauniita olevan huhuttiin

Mistä ne tulisivat ylevät aatteet?
kun saumoista ratkesivat mieleni vaatteet

Siitä vuosia nyt jo on
kun pihakoivusta pudottiin
sai kaikki lahjaksi puseron
joka elämänlangasta kudottiin

Ja syliin kylmän maan
jäi intiaanikesäni haaveiden
Nyt uppoudun Harmajaan
kanssa kotitaloni aaveiden

Ja pidänkin siitä huolen
että lasini viini täyttää
ja kun pahalta alkaa näyttää
viime pisaran siitä nuolen
ja odotan että taipuu
jo lopulta selkä mielen
jota kuristaa kahleet kielen
ja vapauden villi kaipuu
on kädet kuin kerjäläisen
niin rengin kuin isännänkin
nyt laulanee suuri Hänkin
jo laulua löysäläisen