Sininen Huvimaja

Me tultiin Vaalimaalle,
kaalimaalle kaveriporukanlla palattiin.
Sut olin tuntenut jo pitkän aikaa
ja taikaa kai ilmassa oli, mä tunsin niin.
Pikku patikkaretki tehdä päätettiin, niin me frendeille sanottiin.
Oli kai kesän kuumin päivä,
putkiradiossa uhkailtiin.

Ei kukaan nähnyt mitä tapahtui toisaalla,
sen sinisen huvimajan katoksen alla.
Aurinko paistoi ja kaatamalla
alkoi kohta sataa ja muistan vain sen...

Kun me vihdoin suunniteltiin.
Suunniteltiin että Pohjantähdellä,
suunnistettaisin
suunnistettisiin ja varmaan silloin me.
Suuret unelmamme toisiinsa kiedottaisiin
ja ehkä siinä sivussa vielä vähän
suunnistettaisiin ja varovasti suudeltaisiin.

Joutui päivämme illaksi varkain, vaihtui aurinko tähtiin
ja järki tunteisiin.
Kirkas suviyö taivasalla oli elämän kevät ja silloin luvattiin.
Vaikka liittoja muita, ja muita suita,
tää elämä yhteen jos tois.
Niin ei iltamme yhteinen, eikä ystävyys sammu pois.

Vielä hetki sinisellä huvimajalla.
Sinisten ja punaisten tähtien alla.
Valtakunta prinssillä ja sen prinsessalla.
Muistan vain silmät ja tähdet ja sen...

Kun me vihdoin suunnitelitin...