Painajainen

Pesadilla

Painajainen

En la plaza se calma, los gritos se congelan en la oscuridadAukiolla hiljenee, hyytyy huudot pimeyteen
Las espadas finalmente se hunden en las vainasTuppeen miekat vihdoinkin painuu
Después de la feroz batalla es tiempo de un descanso tranquiloJälkeen taiston ankaran on aika levon rauhaisan
Los hermanos vigilan, los demás duermenVeljet vartioi, muut uinuu

El corazón aún lateSydän hakkaa vieläkin
Los hombres yacen con músculos tensosMiehet makaa jännittynein lihaksin
Aunque el campamento se calma y el sueño llega lentamenteVaikka leiri hiljenee ja uni tulee hiljalleen
Los espíritus no encuentran pazEi henget rauhaa saa

Atormenta, gritaPiinaa, huutaa
La pesadilla regresa con el olor de la batallaPainajainen taiston tuoksinaan palaa
Atormenta, arañaRiivaa, raapii
La pesadilla vuelve a abrir las heridasPainajainen haavat uudelleen avaa

Los guerreros se preparan para un nuevo ataque, una y otra vezKäy soturit uuteen hyökkäykseen, uudelleen ja uudelleen
El ejército enemigo no se rindeArmeija vihollisen luovuta ei
Los hermanos caen a los costados, nadie se salva del dolorKaatuu veljet sivuilta, ei kukaan säästy kivuilta
La injusticia casi dominaVääryys hallitsee miltei

Los prisioneros de visionesNiin vangit näkyjen
Yacen soñandoMakaavat uneksien
Viven los horrores con sus penas, clavan la espada en el enemigoElävät kauhut tuskineen, iskevät miekan viholliseen
Entierran al hermano fallecidoHautaavat veljen kuolleen