Kun Kesä Kuoli

Auringon laskiessa maailmamme herää
Yksi katse korvaa tuhat sanaa
Rakkaus on rakennettu ihmisen sisään

Tahdon vain sen kerran nähdä suden ulvovan
Se olento vain yksin huutaa punaisen kuun loisteessa

Olisin kuollut tuoksusi tähden
Käsi kädessä maailmaa vasten
Auringon laskiessa näit sen minkä minäkin
Saman menetetyn kauneuden

Joka kerta kun astun helvettiin, maailma on kylmempi kuin luulen
Joka kerta vaikeutuu, jokainen takaisinpaluu hankaloituu
Harva on nähnyt susien ulvovan ja rakkauden tultasi valvovan

Tahdon vain sen kerran nähdä suden ulvovan
Tähdet vain kauneutta todistaa, kunnes saapuu hiljaisuus

Jos voisin hieman aikaa siirtää
Tahtoisin nimesi sieluuni piirtää
Muistan sen illan kun kesä kuoli
Sen hetken silloin kun kesä kuoli

Jos voisin kuolla tuoksusi tähden
Käsi kädessä maailmaa vasten
Auringon laskiessa näen minkä sinäkin
Saman menetetyn rakkauden

Tahtoisin aikaa taaksepäin siirtää
Ja sinun nimesi taivaaseen piirtää
Myrskyn väistyttyä aurinko nousi
Se oli hetki jolloin kesämme kuoli

Sydän vanha on
Liian paljon käytetty
Väsyin kuuta valvomaan
Tuulta kuuntelemaan