Päivänsäde ja menninkäinen

Rayo de sol y duende

Päivänsäde ja menninkäinen

Cuando el sol decidió retirarse,Aurinko kun päätti retken,
Dejó atrás a sus hermanas por un momento,Siskoistaan jäi jälkeen hetken
El último rayo de sol.Päivänsäde viimeinen.
La penumbra se deslizaba por la tierra;Hämärä jo maille hiipi;
El rayo de sol con alas doradasPäivänsäde kultasiipi
Estaba a punto de volar más allá de él,Aikoi juuri lentää eestä sen,
Pero vio venir hacia él a un pequeño duende;Vaan menninkäisen pienen näki vastaan tulevan;
Que acababa de salir de su cueva.Se juuri oli noussut luolastaan.
Mira, el duende antes de la puesta de sol no puedeKas, menninkäinen ennen päivän laskua ei voi
Nunca vivir sobre la tierra.Milloinkaan elää päällä maan

Se miraron el uno al otro -He katselivat toisiansa -
El duende en su pechoMenninkäinen rinnassansa
Sintió una extraña emoción.Tunsi kummaa leiskuntaa.
Dijo: "Quemas mis ojos,Sanoi: "Poltat silmiäni,
Pero nunca en mi vidaMutten ole eläissäni
He visto algo tan hermoso!Nähnyt mitään yhtä ihanaa!
No importa si tu brillo me ciega -Ei haittaa, vaikka loisteesi mun sokeaksi saa -
Es fácil deambular en la oscuridad.On pimeässä helppo vaeltaa.
Ven conmigo, te mostraré el camino a la cueva y te llevaré como mi amado!"Käy kanssani, niin kotiluolaan näytän sulle tien - ja sinut armaakseni vien!"

Pero el rayo respondió: "Querido duende,Mut säde vastas: "Peikko kulta,
La oscuridad me quitará la vida,Pimeys vie hengen multa,
Y no deseo la muerte.Enkä toivo kuolemaa.
Debo irme de inmediato;Pois mun täytyy heti mennä;
Si no vuelo hacia la luz pronto,Ellen kohta valoon lennä,
¡No podré vivir ni un momento más!"Niin en hetkeäkään elää saa!"
Sí, así partió el hermoso rayo de sol, pero aún,Joo niin lähti kaunis päivänsäde, mutta vieläkin,
Cuando el duende vaga solo,Kun menninkäinen yksin vaeltaa,
Se pregunta por qué uno aquí es hijo de la luzHän miettii, miksi toinen täällä valon lapsi on
Y el otro ama la noche.Ja toinen yötä rakastaa.