Virheetön

Impecable

Virheetön

En el rincón lleno de humo, en la última mesaSavuiseen nurkkaan, sen viimeiseen pöytään
quedas con la tristeza en tu rostrojäät suru kasvoillasi
me saludas en silencio y apartas la cabezamua tervehdit hiljaa ja käännät pois pään
no me dejas entrar en tu mundoet päästä sun maailmaasi
¿Es demasiado, cuando séonko se liikaa, kun mä tiedän
que eres frágil?sä oot särkyvää
¿Eso trae demasiada vergüenza?tuoko se liikaa häpeää?

Estribillo:refrain:
No eres maravillosoSä et oo ihmeellinen
solo eres humanosä oot vain pelkkä ihminen
¿Quién de nosotros sería, quién seríakukapa meistä oisi, kukapa oisi
siempre impecable?aina virheetön?

Recuerdo esa noche, cuando resonaba en la escaleraMä muistan sen yön, kun rapussa kaikui
tú gritabas y así se fue élte huusitte ja niin lähti hän
en una noche te transformaste en otra personayhdessä yössä sä toiseksi muutuit
ahora escondes la añoranza en el silenciohiljaisuuteen kätket nyt ikävän
¿Es demasiado, cuando séonko se liikaa, kun mä tiedän
tu secreto?sun salaisuuden
¿Es demasiado solitario?onko se liikaa yksinäinen?

Estribillorefrain

¿Quién de nosotros sería siempre impecable?Kukapa meistä oisi aina virheetön..

No eres maravillosoSä et oo ihmeellinen
solo eres humanosä oot vain pelkkä ihminen
¿Quién de nosotros sería, quién seríakukapa meistä oisi, kukapa oisi
siempre impecable?aina virheetön?
No eres maravillosoSä et oo ihmeellinen
solo eres humanosä oot vain pelkkä ihminen
¿Quién de nosotros sería, quién seríakukapa meistä oisi, kukapa oisi
siempre impecable?aina virheetön?